Hailuodossa seikkailtiin upeissa olosuhteissa 17.-18.10. Harjoitus alkoi tosin jo pe illalla Haukiputaalta kiipeilyllä ja yösuunnistuksella. Sanomalehti Kaleva julkaisi harjoituksen tiimoilta hienon koko sivun jutun: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=820003.
La aamulla lähdettiin neljän hengen voimin melomaan kahdella kaksikolla kohti Hailuodon Ojakylää Oulun Nallikarista. Sumuisessa ja viileässä aamussa oli syystalven tuntua: vesi oli kylmää ja rannassa olevat jäälautat ritisivät kevyesti kajakkien lähtiessä Mustasalmesta. Sorsat olivat niin kohmeisia, etteivät juuri vaivautuneet väistelemään kajakkejamme. Matkan aikana päivä valkeni, tuuli yltyi ja ennen Hailuotoa saatiin maistaa jo kohtuullisen kokoista aallokkoakin.
Melonta sujui tiimillä rutiininomaisesti ja hyvään tahtiin. Toinen kajakeista alkoi tosin vuotaa 45 min kohdalla ja sitä piti käydä aika ajain matalikolla tyhjentämässä. Tällaisissa olosuhteissa henkivakuutuksena toimivat parhaiten hyvät kellukkeet kajakissa ja kunnollinen tyhjennyspumppu. Kylmästä ja kohmeesta huolimatta tiimi kiskoi määränpäähän varsin hyvää vauhtia ja hymy hyylilla veden loiskutellessa aika ajoin jo munuaisten korkeudella.
Ulla oli tuonut Hailuotoon autolla vaihtokamat ja pyörät. Vapan veljekset Mikko ja Marko olivat myös uskaltautuneet mukaan ja lähtivät ensiksi kiertämään Hailuodon MTB-touria ennen juoksuosuutta. Melonnan jälkeen me melojat lähdimme suunnistamaan Hyypänmäen maastoihin upeille harjuille ja jäkäläkankaille. Reilun parin tunnin juoksu taittui uusillä Ice Bugin Hikoilla nastojen rapsahdellessa jäisillä hietikoilla. Hyvää seraa, toimivat välineet, upeaa maastoa, hieno on vetää tällaista herkkua hyvällä sykkeellä! Harva voi uskoa, että Hailuodon harjut ja supat ovat näin haastavaa ja hienoa suunnistusmaastoa!
Juoksun jälkeen vaihdettiin pyöriin ja ajettiin pyöräsuunnistuksena vuoden 1992 SM-hiihtosuunnistusten ratoja. Lähes koko maasto kaikkine urineen ja polkuineen olivat alkuperäisessä kunnossa ja kartta piti hyvin paikkansa. Hieno MTB-suunnistus! Suoraan kisakelpoista kamaa!
Tiimi oli vajaan kahdentoista tunnin väännön jälkeen valmis lautalle ja saunaan. Kova päivä palkittiin raukealla ololla ja hyvällä illallisella. Vapan veljekset jäivät vielä maastoon harjoittelemaan yösuunnistusta seuraavan lautan lähtöön saakka. Hatunnoston arvoinen teko ensikertalaisilta!
Sunnuntaina tiimin piti mennä alunperin Rokualle pyöräilemään pitkä lenkki "with" 3000m nousua. Rokualla oli kuitenkin lunta niin paljon, että päätimme hyödyntää Hailuodon hyviä olosuhteita ja suuntasimme MTB-tourille takaisin saarivaltakuntaan. Tällä kertaa rasteina olivat kaikki Hailuodon majakat ja lintutornit. Rastit olivat paikoin elämyksellisissä paikoissa ja reitillä sai toteuttaa kaikkia seikkailullisiakin taitoja selvitäkseen ajoissa sovittuun lautaan paluumatkalle ja mahdollisimman kuivin jaloin. Tämä ei aina onnistunut, ja pyörien luiskahdellessa jäisiltä pitkospuilta taisi kastua jokunen olkapääkin.
Hienoimpia hetkiä tälle syksylle koettiin Hailuodon luoteisrannan hietikolla, jossa kilometrikaupalla pystyi vääntämään pyörällä neljääkymppiä hietikolla, jossa kesäisin voi liikkua vain avojalkaisin. Vesi oli nähkääs alhaalla ja yöpakkanen oli kovettanut veden huuhtoman hiekkarannan kivikovaksi lentokentäksi, jota paikoin purot rikkoivat.
Mielenkiintoiseksi reitin teki monimuotoiset polut, jäiset pitkospuut, ajokelpoiset jäiset kaislikot sekä muuten niin hieno syksyinen luonnonrauha runsainen muuttolintuineen. Olipa tuona päivänä juuri tuohon aikaan bongattu meidänkin käymällä lintutornilla huippuharvinainen Amerikan Kurmitsa. Syksyinen luonto on kaunis!
Seppo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti