lauantai 31. lokakuuta 2009

Ruskon Tonni

Sunnuntaina 1.11 klo 11.00 Kaijonrannan kioskilta vedetään "Ruskotunturissa" seikkailutreeni Ruskon Tonni. Harjoituksessa on kolme osuutta: MTB-suunnistus, suunnistus juosten ja MTB-reitti autosuunnistustyyppisten ohjeiden mukaan. Reitille tulee nousua 1000m. Free Adventuren ulkopuolisilta 5 Eur karttamaksu. Jos ei muuten tunnu, pistäkää vähän painoja reppuun!

-Se-

maanantai 26. lokakuuta 2009

Free adventure Spot: Hailuoto seikkailuviikonloppu 16.-18.11

Hailuodossa seikkailtiin upeissa olosuhteissa 17.-18.10. Harjoitus alkoi tosin jo pe illalla Haukiputaalta kiipeilyllä ja yösuunnistuksella. Sanomalehti Kaleva julkaisi harjoituksen tiimoilta hienon koko sivun jutun: http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=820003.

La aamulla lähdettiin neljän hengen voimin melomaan kahdella kaksikolla kohti Hailuodon Ojakylää Oulun Nallikarista. Sumuisessa ja viileässä aamussa oli syystalven tuntua: vesi oli kylmää ja rannassa olevat jäälautat ritisivät kevyesti kajakkien lähtiessä Mustasalmesta. Sorsat olivat niin kohmeisia, etteivät juuri vaivautuneet väistelemään kajakkejamme. Matkan aikana päivä valkeni, tuuli yltyi ja ennen Hailuotoa saatiin maistaa jo kohtuullisen kokoista aallokkoakin.

Melonta sujui tiimillä rutiininomaisesti ja hyvään tahtiin. Toinen kajakeista alkoi tosin vuotaa 45 min kohdalla ja sitä piti käydä aika ajain matalikolla tyhjentämässä. Tällaisissa olosuhteissa henkivakuutuksena toimivat parhaiten hyvät kellukkeet kajakissa ja kunnollinen tyhjennyspumppu. Kylmästä ja kohmeesta huolimatta tiimi kiskoi määränpäähän varsin hyvää vauhtia ja hymy hyylilla veden loiskutellessa aika ajoin jo munuaisten korkeudella.

Ulla oli tuonut Hailuotoon autolla vaihtokamat ja pyörät. Vapan veljekset Mikko ja Marko olivat myös uskaltautuneet mukaan ja lähtivät ensiksi kiertämään Hailuodon MTB-touria ennen juoksuosuutta. Melonnan jälkeen me melojat lähdimme suunnistamaan Hyypänmäen maastoihin upeille harjuille ja jäkäläkankaille. Reilun parin tunnin juoksu taittui uusillä Ice Bugin Hikoilla nastojen rapsahdellessa jäisillä hietikoilla. Hyvää seraa, toimivat välineet, upeaa maastoa, hieno on vetää tällaista herkkua hyvällä sykkeellä! Harva voi uskoa, että Hailuodon harjut ja supat ovat näin haastavaa ja hienoa suunnistusmaastoa!

Juoksun jälkeen vaihdettiin pyöriin ja ajettiin pyöräsuunnistuksena vuoden 1992 SM-hiihtosuunnistusten ratoja. Lähes koko maasto kaikkine urineen ja polkuineen olivat alkuperäisessä kunnossa ja kartta piti hyvin paikkansa. Hieno MTB-suunnistus! Suoraan kisakelpoista kamaa!

Tiimi oli vajaan kahdentoista tunnin väännön jälkeen valmis lautalle ja saunaan. Kova päivä palkittiin raukealla ololla ja hyvällä illallisella. Vapan veljekset jäivät vielä maastoon harjoittelemaan yösuunnistusta seuraavan lautan lähtöön saakka. Hatunnoston arvoinen teko ensikertalaisilta!

Sunnuntaina tiimin piti mennä alunperin Rokualle pyöräilemään pitkä lenkki "with" 3000m nousua. Rokualla oli kuitenkin lunta niin paljon, että päätimme hyödyntää Hailuodon hyviä olosuhteita ja suuntasimme MTB-tourille takaisin saarivaltakuntaan. Tällä kertaa rasteina olivat kaikki Hailuodon majakat ja lintutornit. Rastit olivat paikoin elämyksellisissä paikoissa ja reitillä sai toteuttaa kaikkia seikkailullisiakin taitoja selvitäkseen ajoissa sovittuun lautaan paluumatkalle ja mahdollisimman kuivin jaloin. Tämä ei aina onnistunut, ja pyörien luiskahdellessa jäisiltä pitkospuilta taisi kastua jokunen olkapääkin.

Hienoimpia hetkiä tälle syksylle koettiin Hailuodon luoteisrannan hietikolla, jossa kilometrikaupalla pystyi vääntämään pyörällä neljääkymppiä hietikolla, jossa kesäisin voi liikkua vain avojalkaisin. Vesi oli nähkääs alhaalla ja yöpakkanen oli kovettanut veden huuhtoman hiekkarannan kivikovaksi lentokentäksi, jota paikoin purot rikkoivat.

Mielenkiintoiseksi reitin teki monimuotoiset polut, jäiset pitkospuut, ajokelpoiset jäiset kaislikot sekä muuten niin hieno syksyinen luonnonrauha runsainen muuttolintuineen. Olipa tuona päivänä juuri tuohon aikaan bongattu meidänkin käymällä lintutornilla huippuharvinainen Amerikan Kurmitsa. Syksyinen luonto on kaunis!

Seppo

maanantai 12. lokakuuta 2009

Waarojen Marathon Kolilla 10.10

Waarojen Marathon kisattiin Kolilla 10.10. Tuon "Vaarat" voi aivan hyvin kirjoittaa tuopla-veellä: reitti oli uskomattoman hieno, keli oli hieno ja ultramaratoniin piti juosta kaksi kovaa kierrosta.

Reitti myötäili Herajärven kierrosta hienoine polkuineen ja vedenylityksineen. Tiukimmat pätkät olivat Ryläyksen huonokulkuinen polku tiukkoinen nousuineen ja laskuineen sekä Kolille noustu loppunousu, jossa viimeisillä kilometreillä kipaistiin noin 300 m ylämäkeä.

Ensimmäinen kierros vedettiin kärjessä viiden miehen porukassa alle 4.40. Kovaa vauhtia siis ottaen maasto, matka ja aiemmat ajat huomioon. Nopealla vaihdolla Seppo lähti toiselle kierrokselle johdossa. Hyvävoimaisen näköinen Hannu päätti säästää jalkojaan ja jäi vaihtoon syömään soppaa tyytyen yhteen kierrokseen. Ensimmäisellä kiekalla porukkaa vahvasti vetänyt Marko Vapa hiipui hieman ja jäi kärkiletkasta ensimmäisessä Kolin nousussa (40 km).

Toisella kierroksella kisan voittaja: Heikki Siivari loikki Sepolta karkuun kuin jänis tiepätkällä 47 km kohdalla. Maratoonarinakin tunnettu Kimmo Leivo ajoi Seppoa takaa aivan kantapäillä toisen kierroksen puoliväliin. Mitallien kohtalo ratkaistiin Ryläyksen vaikealla pätkällä noin 60 kilometristä 72 kilometriin. Siivari oli kiskonut eron Seppoon 14 minuuttiin ja Leivo jäänyt noin 10 minuuttia edellisestä. Lopun tiepätkät ja nousut Kolille eivät muuttaneet voimasuhteita ja tiimimme pokasi hienon toisen sijan Sepon toimesta. Marko Vapa otti neljännen sijan.

Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja osanottajia oli runsaasti. Reitti oli huikea ja vaihteleva. Lähtö ja maali huoltotiloineen Kolin päällä olevalta hotellilta loi kisalle parhaat mahdolliset puitteet. En ihmettele yhtään jos KARSU saa kisaansa tulevaisuudessa yli 500 osanottajaa. Brändi on luotu : KOli kutsuu.

Seppo "Mara-walk" Mäkinen
väsynyt mutta kipeä